Kun tarkastelemme pitkällä aikavälillä Mieskuoro Laulun Ystävien toimintaa,
on todettava, että kuoro on kohtuullisen vanha, käytetäänpä mittapuuna mitä
yksikköä tahansa. No, kilot käy, mutta metri on vähän huono. Vuosissa
mitattuna kuoro on mieskuorona Suomen vanhimpia. Kuoro syntyi kanttori
Wahlroosin ansiosta vuonna 1914. Alkuunsa toimittiin laulavana yhteisönä
ilman virallista rekisteröintiä ja sääntöjä. Sellaiset saatiin aikaan,
rekisteröinti 13.1.1924 ja säännöt syntyivät myös.
Ensimmäisessä sääntökokoelmassaan kuoro on määritellyt tarkan ajan kuoron
vuosijuhlalle. Sääntöjen 28§ kertoo: Vuosijuhlansa viettää lauluseura 21. helmikuuta. Ensimmäisiltä vuosilta ei ole kuoron toimintakertomuksia, mutta onneksi on historiankirjoja, joista asioita voi tarkastella.
Ensimmäiset merkinnät
Kuoron ensimmäisessä julkaisussa kerrotaan, että 20.2.1916 kuoro järjesti ensimmäisen vuosijuhlansa. 30.1.1917 pidetyn kokouksen jälkeen on voitu seurata kuoron toimintaa kirjallisten todistuskappaleiden perusteella. 9.2.1917 pidetyssä kokouksessa valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, varalaulunjohtaja, sihteeri eli kirjuri, kassanhoitaja, musiikkilautakunta ja klubimestari. Samassa kokouksessa päätettiin pitää vuosijuhla 18.3.1917 kaupungintalon juhlasalissa.
Seuraava varma merkintä vuosijuhlasta on vuosikertomuksessa vuodelta 1926 – johtuu varmaan siitä, ettei vuosien 1918–1925 vuosikertomuksia ole löydetty tai niitä ei ole tehtykään. Kuoro eli tiettyä käymiskautta taiteellisten johtajien ja puheenjohtajien vaihdoista johtuen. LY toimi kuitenkin konsertoiden ja toimintaansa kehittäen. Vuosikokouksessa 16.2.1920 kuoro oli antanut johtokunnan tehtäväksi tarkistaa yhdistyksen säännöt ja tehdä niihin yhdistyslain mukaiset muutokset. Kuoro rekisteröitiin vasta vuonna 1924.
Sääntöjen mukaisesti vuosijuhlien pito vakiintui LY:n toimintaan. 13.2.1926 pidettiin vuosijuhla Palokunnan talon peilisalissa. Tästä vuosijuhlasta kannattaisi ottaa oppia.
Kuoro sai rahalahjoituksena eräiltä turkulaisilta 10 000 markkaa ja sitä
rahamäärää täydennettiin myöhemmin 3 000 markalla.
Olivatko turkulaiset silloin rikkaampia vai ymmärsivätkö he paremmin hyvän
kulttuurin päälle? Sitten tulee n. kymmenen vuoden aikajakso, jolloin
vuosijuhlaa ei ole merkitty toimintakertomuksiin. Meniköhän rahat ja into
tuohon ensimmäiseen vuosijuhlaan. Vai onko sihteerit unohtaneet koko
asian.
Toimintakertomuksissa kyllä mainitaan, että kuoro piti
totuttuun tapaan päiväkarkelonsa palokunnan talolla. Oliko kyseessä
vuosijuhla, siitä ei ole varmaa tietoa. Kuoro oli siis aktiivinen kaikin tavoin.
Järjestettiin naamiaisia, tanssiaisia ja muuta mukavaa, kuten jäsenten
keskeisiä iltsuja. Vuodelta 1929 on mainittava, että kuoron ensimmäinen
jäsenlehti Ripuli ilmestyi joulukuun 5. päivänä. Kuoro on selvästi ollutkin
viihteellä, koska vuoden 1934 toimintakertomuksessa on maininta, että 3.2.
Suomalaisella Pohjalla järjestettiin illanvietto miehineen ja naisineen. Ja
ilta oli kuulemma onnistunut. Samansuuntaiset maininnat värittävät toimintaa
seuraavinakin vuosina.
Mikäli kirjoituksiin on uskomista, juhlat eivät aina olleet helmikuussa
sääntöjen mukaisena päivänä, vaan jopa joulukuussa vuonna 1937, jolloin
juhlittiin, palkittiin laulajia ja oltiin yhdessä. Puuroa syötiin vuonna
1939 ja sitten tulivat ajat, jolloin Suomi taisteli olemassaolostaan
ansiokkaasti. Silloinkin juhlittiin, mutta säästöliekillä.
Vuoden 1943 – sinänsä tärkeä vuosi monessakin suhteessa – on
mielenkiintoinen kuoron toiminnassa. Päätettiin, että harjoitusten lomassa
järjestetään aiemmin aloitettu jäsenillanviettotoiminta joka kuukauden
ensimmäisenä maanantaina, ellei mitään vakavampaa estettä ilmene. Muuten,
tänä mainittuna vuonna kuoro siirtyi kahteen harjoituskertaan viikossa.
Vuodet vierivät, miehet vanhenivat! Mutta uuttakin verestä voimaa kuoroon
saatiin. Illanviettoja pidettiin erilaisissa muodoissa – osa niistä oli
vuosijuhlaa vastaavia.
Vuona 1952 maaliskuussa 31. päivänä pidettiin
”sitsi-ilta” Suomalaisella Pohjalla. Ja veljesillat jatkuivat
vilkkaina.
Varma merkintä vuosijuhlasta
Aikakirjoissa on tultu vuoteen 1956. Tällöin todistettavasti vuosijuhla
pidettiin 21.2. Suomalaisella Pohjalla, jossa puhein, kvartettilauluin,
sooloesityksin ja karkeloiden vietettiin iltaa aamutunneille saakka.
Toimintakertomuksessa
mainitaan korostaen, että tavanomaiseksi muodostunut sääntömääräinen
vuosijuhla pidetään, mutta toivotaan suurempaa kannatusta.
Vuoden 1957 vuosijuhlassa paljastettiin Aarne Hongan muotokuva 21.2. Ja
seuraavana vuonna 21.2.1958 paljastettiin Heikki Kaaren muotokuva. Näin
vuosikymmenet kuluivat laulaen ja juhlien. 1960-luvun toimintakertomuksiin
vuosijuhla on tullut pysyvästi kirjattuina. 21.2.1960 vietettiin vuosijuhla
Suomalaisella Pohjalla. Paikalla oli täysi sali. Suora lainaus
toimintakertomuksesta: ” Johtuikohan se siitä, että kuoro tarjosi illallisen
naisille. Ohjelmasta mainittakoon, että jäsenlehti Ripuli ilmestyi
uudelleen.
Illan aikana oli sooloesiintymisiä, kvartettilaulua ja ilta
oli onnistunut. Tässä yhteydessä kannattaa mainita, että kuoro hankki
yhtenäisen esiintymisasun nro 2. Samoin kuoron uuden tunnusmarssin hanke oli
loppusuoralla.
Vuoden 1962 pidettiin Suomalaisella Pohjalla 17.2. merkittävin
asioin. Puheenjohtaja korosti vuosijuhlan merkitystä, naisten osuus
vahvistui ja muutenkin porskuteltiin komeasti. Lyyli Kouvo ilmoitti Naisten
Kerhon 100 000 mk:n lahjoituksen. Vuosijuhlat seurasivat toisiansa vuoden
välein. Oli hyviä ja heikompia vuosia. Mm. vuonna 1965 influenssaepidemia
verotti osanottajia.
Vuoden 1966 vuosijuhlasta on perusteellinen selvitys Leo Tavion
kirjoittamana. 20.2.1969 vuosijuhla oli samalla kuoron 55-vuotisjuhla,
jolloin Allan Saaresta tuli kuoron kunniajäsen.
|
Vuosijuhlat Suomalaisella Pohjalla tiettävästi vuonna 1958.
|
1970-luku
Tämä vuosikymmen aloitettiin vuosijuhlien osalta Hamburger Börsissä 27.2.
On todettava, että vuosijuhlista on tehty aivan omat muistiinpanot, jotka
ovat LY:n arkiston kätköissä. Vuodelta 1972 on mainittava, että sen
vuosijuhlan järjesti 2. basso todella onnistuneesti Suomalaisella
Pohjalla. Ja ei vuotta ilman vuosijuhlaa. Tietysti jokainen vuosijuhla oli
aina toistaan parempi, jos on uskominen juhlien järjestäjiin.
1975 oli juhlavuosi, jolloin Turun Linnassa vietettiin 22.2. kuoron
60-vuotisjuhlia ja samalla kuoron vuosijuhlaa. Mielenkiintoinen kokemus osui
vuoteen 1976, jolloin ravintolalakon takia vuosijuhla jouduttiin
improvisoimaan harjoitushuoneeseen. Mutta mukavaa oli. Eikä sovi vähätellä
vuoden 1977 Marina Palacessa pidettyä juhlaa, jolloin Naisten Kerho
lahjoitti kuorolle Israelin matkaa varten 15 000 mk. Lisäksi Antti
Jääskeläisen ”klapikaupan” kautta saatiin 1800 markkaa. Ja jatkoa seurasi
seuraavana vuonna 11,2, pidetyssä juhlassa. Rahaa tuli eri lahjoittajilta
6500 mk mm. muotokuvia varten.
1. tenori järjesti vuoden 1979 onnistuneet juhlat, jolloin juhlittiin
kuoron 65-vuotistaivalta. Useat kvartetit lauloivat, ylistettiin naisia ja
eikä suotta. Rahaa kuoron tilille tuli 10 000 mk.
1980-luku
Sen aloitti 2. basson järjestämät juhlat. Seuraavana vuonna 1981
ykköstenori järjesti hyvähenkiset juhlat uusituissa tiloissa. Ja sitten
juhlittiin 2. tenorin johdolla laulaen ja soittaen. Osallistujia oli vain
liian vähän. Vuonna 1984 illan teemana oli ”Omena” kakkosbassojen
toimesta.
Vuosi 1985 meni kuorolta 70-vuotisjuhlien ja erilaisten suurprojektien
merkeissä. 1. basson järjestämässä vuosijuhlassa vuonna 1986 teemana oli
Meri ja merenkulku. Sandels ja hänen ystävänsä juhlivat 2. tenorin toimesta
vuonna 1987. 1988 1. tenoreiden Aslak Smaukka. 11.2.1989 kakkosbassot toivat
julki Napakympin ja matkailun.
1990-luku
-
1990 1. basso teemana Savonlinnan Oopperajuhlat.
-
1991 kuoron 75-vuotijuhlallisuudet.
-
1992 vuosijuhla 8.2. – ohjelman kera.
- 1993 Juhlat pidettiin.
-
1994 Kuoro keskittyi 80-vuotisjuhlakaareen – käytiin helmikuussa
Pariisissa.
-
1995 Edelliseen liittyen juhlakonsertti 11.2. konserttisalissa ja
juhlakokous salilla.
-
1996 (10.2.) kakkosbasso järjesti vuosijuhlan.
-
1997 (8.2.) järjestäjänä 1 basso.
-
1998 Vuosijuhlasta ei merkintöjä.
-
1999 (12.2.) järjestäjänä 2. basso.
Uusi vuosituhat eli 2000
-
12.2.2000 järjestäjänä 2.basso aiheena Millenium-juhlakantaatti
(videoitu).
-
10.2.2001 järjestäjänä 1. basso.
-
2002 vuosijuhla järjestettiin (ei merkintöjä).
-
8.2.2003 vuosijuhlan järjesti ykköstenori teemalla Loreley ja
oravanäytelmä.
-
14.2.2004 kakkosbasson järjestämänä teemalla ”Kuoron pukeutuminen kautta
aikain.”
-
11.2.2005 ykkösbasson järjestämä vuosijuhla.
-
11.2.2006 kakkostenorin ratkiriemukas vuosijuhla.
-
11.2.2007 ykköstenorin järjestämänä.
-
9.2.2008 2.basson järjestämä vuosijuhla ”Iiger, tiger” (videoitu).
-
7.2.2009 1.basson järjestämä vuosijuhla.
-
2010 kakkostenorin järjestämänä.
-
3.3.2011 vuosijuhla 1. tenorin järjestämänä.
-
3.3.2012 vuosijuhla 2.basson järjestämän teemalla ”totinen paikka”.
-
Vuonna 2013 vuosijuhlan järjesti 1. basso. Lavalla oli maailmankuuluja
taiteilijoita, mm. Elvis.
-
Vuonna 2014 vuosijuhlan järjesti 2. tenori. Perustettiin kuoro nimeltä
Laulun Ystävät.
-
Vuonna 2015 vuosijuhlaa ei järjestetty. Juhlittiin satavuotista taivalta
konserttisalissa ja Turun linnassa.
-
13.2.2016 vuosijuhla järjestäjänä 1. tenori ja teemana Kullervo. Juhla,
on ollut yksi LY:n historian parhaista. Kuorolaisille ja tukijoukoille
selvisi illan aikana, miten rakas teos on Kalevala ja miten Kullervolle
käy hänen syntymästä kuolemaan saakka. Ilta asetti paineita kakkosbassolle
– seuraavan juhlan järjestäjille.
-
Vuoden 2016 iltaan osui myös kuoron uuden laulusalin
25-vuotisjuhlallisuudet. Illan aikana saatiin kuulla ja nähdä, mikä
merkitys on yhteisillä ponnistuksilla. Meillä on toinen hieno oma koti.
Siitä kiitos näissä talkoissa mukana olleille naisille ja miehille.
|
Kuoron pukukavalkadia vuosijuhlassa 2004. Järjestäjänä
kakkosbasso.
|
|
Ykköstenorien järjestämä saunakohtaus vuosijuhlassa 2011.
|
 |
Vuoden 2012 vuosijuhlassa vieraili mm. "Elvis". |
Vuodet 2017–2021
10.2.2017 kakkosbasso syventyi Suomen historiaan käsittelemällä vuoden 2017
tapahtumia Suomessa, maailmalla yleensä ja LY:ssä koulumuotoisesti. Kaikki
pääsivät luokalta odottamaan vuotta 2018.
10.2.2018 ykkösbasson laulajaveljet antoivat Sonores-kvartetille
mahdollisuuden pitää 30-vuotisjuhlakonsertin. Siitä heille kiitos. Totta kai
illan aikana syömisen, juomisen ja palkitsemisten lisäksi ykkösbassolaiset
esittivät omaa ohjelmaansa.
16.2.2019 kakkostenorit keskittyivät pienryhmälaulantaan. Illan aikana
saatiinkin kuulla, miten lauletaan oikein pienissä porukoissa.
29.2.2020 vuosijuhlassa ykköstenorit haalivat kuoroon uusia jäseniä ja monta
laulutaitoista miestä kuoroon saatiinkin. Tällä samalla teemalla vuonna 2012
kakkosbassolaiset olivat olleet haalimassa laulajia, mutta
pyrkijöistä osa oli vielä vaippaiässä tai muuten epäkelpoja LY:n
rivistöön.
 |
"Musiikkilautakunta" hyväksymässä uusia laulajia vuoden 2020 sananmukaisesti "merkillisessä" vuosijuhlassa. |
Tullaan vuoteen 2021 eli koronavuosi kakkoseen. Miten käy vuosijuhlalle?
Järjestelyvastuussa on kakkosbasso. Ehdotuksia ja epävirallisia suunnitelmia
on tehty. Varmaa on, ettei vuosijuhlaa voida järjestää helmi–maaliskuussa,
ehkei koko keväänä. Mutta teemaksi on ajateltu viime vuonna väliin jäänyt
kunniapuheenjohtaja Hannu Merikallion muisteluilta, johon voidaan kytkeä
muitakin muisteloja yhdessäolon merkeissä.
Kaiken kaikkiaan on todettava, että vuosijuhlat ovat oleellinen osa kuoron
toimintaa. Juhlien aikana voidaan huomata, miten monipuolisia laulajia
kuorosta löytyy. Miehet osaavat laulaa, mutta myös näytellä. Juhlien osalta
on aina ollut pientä kilpailua. Paremmaksi on laitettava joka kerta. Joskus
on siinä onnistuttu, joskus ei. Mutta parastaan miehet ovat laittaneet joka
kerta. Tilaisuudessa palkitaan ja muistetaan kuorolaisia monin eri tavoin –
yksi tärkeä hetki monelle kuorolaiselle.
Herkko Rautakorpi
2. basso/LY