tiistai 2. helmikuuta 2021

Historiallinen katsaus vuosijuhlien menneisyyteen ja nykyaikaan

Kun tarkastelemme pitkällä aikavälillä Mieskuoro Laulun Ystävien toimintaa, on todettava, että kuoro on kohtuullisen vanha, käytetäänpä mittapuuna mitä yksikköä tahansa. No, kilot käy, mutta metri on vähän huono. Vuosissa mitattuna kuoro on mieskuorona Suomen vanhimpia. Kuoro syntyi kanttori Wahlroosin ansiosta vuonna 1914. Alkuunsa toimittiin laulavana yhteisönä ilman virallista rekisteröintiä ja sääntöjä. Sellaiset saatiin aikaan, rekisteröinti 13.1.1924 ja säännöt syntyivät myös.

Ensimmäisessä sääntökokoelmassaan kuoro on määritellyt tarkan ajan kuoron vuosijuhlalle. Sääntöjen 28§ kertoo: Vuosijuhlansa viettää lauluseura 21. helmikuuta. Ensimmäisiltä vuosilta ei ole kuoron toimintakertomuksia, mutta onneksi on historiankirjoja, joista asioita voi tarkastella.

Ensimmäiset merkinnät

Kuoron ensimmäisessä julkaisussa kerrotaan, että 20.2.1916 kuoro järjesti ensimmäisen vuosijuhlansa. 30.1.1917 pidetyn kokouksen jälkeen on voitu seurata kuoron toimintaa kirjallisten todistuskappaleiden perusteella. 9.2.1917 pidetyssä kokouksessa valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, varalaulunjohtaja, sihteeri eli kirjuri, kassanhoitaja, musiikkilautakunta ja klubimestari. Samassa kokouksessa päätettiin pitää vuosijuhla 18.3.1917 kaupungintalon juhlasalissa. Seuraava varma merkintä vuosijuhlasta on vuosikertomuksessa vuodelta 1926 – johtuu varmaan siitä, ettei vuosien 1918–1925 vuosikertomuksia ole löydetty tai niitä ei ole tehtykään. Kuoro eli tiettyä käymiskautta taiteellisten johtajien ja puheenjohtajien vaihdoista johtuen. LY toimi kuitenkin konsertoiden ja toimintaansa kehittäen. Vuosikokouksessa 16.2.1920 kuoro oli antanut johtokunnan tehtäväksi tarkistaa yhdistyksen säännöt ja tehdä niihin yhdistyslain mukaiset muutokset. Kuoro rekisteröitiin vasta vuonna 1924. 

Sääntöjen mukaisesti vuosijuhlien pito vakiintui LY:n toimintaan. 13.2.1926 pidettiin vuosijuhla Palokunnan talon peilisalissa. Tästä vuosijuhlasta kannattaisi ottaa oppia. Kuoro sai rahalahjoituksena eräiltä turkulaisilta 10 000 markkaa ja sitä rahamäärää täydennettiin myöhemmin 3 000 markalla.

Olivatko turkulaiset silloin rikkaampia vai ymmärsivätkö he paremmin hyvän kulttuurin päälle? Sitten tulee n. kymmenen vuoden aikajakso, jolloin vuosijuhlaa ei ole merkitty toimintakertomuksiin. Meniköhän rahat ja into tuohon ensimmäiseen vuosijuhlaan. Vai onko sihteerit unohtaneet koko asian. 
Toimintakertomuksissa kyllä mainitaan, että kuoro piti totuttuun tapaan päiväkarkelonsa palokunnan talolla. Oliko kyseessä vuosijuhla, siitä ei ole varmaa tietoa. 
Kuoro oli siis aktiivinen kaikin tavoin.

Järjestettiin naamiaisia, tanssiaisia ja muuta mukavaa, kuten jäsenten keskeisiä iltsuja. Vuodelta 1929 on mainittava, että kuoron ensimmäinen jäsenlehti Ripuli ilmestyi joulukuun 5. päivänä. Kuoro on selvästi ollutkin viihteellä, koska vuoden 1934 toimintakertomuksessa on maininta, että 3.2. Suomalaisella Pohjalla järjestettiin illanvietto miehineen ja naisineen. Ja ilta oli kuulemma onnistunut. Samansuuntaiset maininnat värittävät toimintaa seuraavinakin vuosina.

Mikäli kirjoituksiin on uskomista, juhlat eivät aina olleet helmikuussa sääntöjen mukaisena päivänä, vaan jopa joulukuussa vuonna 1937, jolloin juhlittiin, palkittiin laulajia ja oltiin yhdessä. Puuroa syötiin vuonna 1939 ja sitten tulivat ajat, jolloin Suomi taisteli olemassaolostaan ansiokkaasti. Silloinkin juhlittiin, mutta säästöliekillä.

Vuoden 1943 – sinänsä tärkeä vuosi monessakin suhteessa – on mielenkiintoinen kuoron toiminnassa. Päätettiin, että harjoitusten lomassa järjestetään aiemmin aloitettu jäsenillanviettotoiminta joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina, ellei mitään vakavampaa estettä ilmene. Muuten, tänä mainittuna vuonna kuoro siirtyi kahteen harjoituskertaan viikossa. Vuodet vierivät, miehet vanhenivat! Mutta uuttakin verestä voimaa kuoroon saatiin. Illanviettoja pidettiin erilaisissa muodoissa – osa niistä oli vuosijuhlaa vastaavia.
Vuona 1952 maaliskuussa 31. päivänä pidettiin ”sitsi-ilta” Suomalaisella Pohjalla. Ja veljesillat jatkuivat vilkkaina.

Varma merkintä vuosijuhlasta

Aikakirjoissa on tultu vuoteen 1956. Tällöin todistettavasti vuosijuhla pidettiin 21.2. Suomalaisella Pohjalla, jossa puhein, kvartettilauluin, sooloesityksin ja karkeloiden vietettiin iltaa aamutunneille saakka.
Toimintakertomuksessa mainitaan korostaen, että tavanomaiseksi muodostunut sääntömääräinen vuosijuhla pidetään, mutta toivotaan suurempaa kannatusta.

Vuoden 1957 vuosijuhlassa paljastettiin Aarne Hongan muotokuva 21.2. Ja seuraavana vuonna 21.2.1958 paljastettiin Heikki Kaaren muotokuva. Näin vuosikymmenet kuluivat laulaen ja juhlien. 1960-luvun toimintakertomuksiin vuosijuhla on tullut pysyvästi kirjattuina. 21.2.1960 vietettiin vuosijuhla Suomalaisella Pohjalla. Paikalla oli täysi sali. Suora lainaus toimintakertomuksesta: ” Johtuikohan se siitä, että kuoro tarjosi illallisen naisille. Ohjelmasta mainittakoon, että jäsenlehti Ripuli ilmestyi uudelleen.
Illan aikana oli sooloesiintymisiä, kvartettilaulua ja ilta oli onnistunut. Tässä yhteydessä kannattaa mainita, että kuoro hankki yhtenäisen esiintymisasun nro 2. Samoin kuoron uuden tunnusmarssin hanke oli loppusuoralla.

Vuoden 1962 pidettiin Suomalaisella Pohjalla 17.2.  merkittävin asioin. Puheenjohtaja korosti vuosijuhlan merkitystä, naisten osuus vahvistui ja muutenkin porskuteltiin komeasti. Lyyli Kouvo ilmoitti Naisten Kerhon 100 000 mk:n lahjoituksen. Vuosijuhlat seurasivat toisiansa vuoden välein. Oli hyviä ja heikompia vuosia. Mm. vuonna 1965 influenssaepidemia verotti osanottajia.

Vuoden 1966 vuosijuhlasta on perusteellinen selvitys Leo Tavion kirjoittamana.  20.2.1969 vuosijuhla oli samalla kuoron 55-vuotisjuhla, jolloin Allan Saaresta tuli kuoron kunniajäsen.

Vuosijuhlat Suomalaisella Pohjalla tiettävästi vuonna 1958.


1970-luku

Tämä vuosikymmen aloitettiin vuosijuhlien osalta Hamburger Börsissä 27.2. On todettava, että vuosijuhlista on tehty aivan omat muistiinpanot, jotka ovat LY:n arkiston kätköissä. Vuodelta 1972 on mainittava, että sen vuosijuhlan järjesti 2. basso todella onnistuneesti  Suomalaisella Pohjalla. Ja ei vuotta ilman vuosijuhlaa. Tietysti jokainen vuosijuhla oli aina toistaan parempi, jos on uskominen juhlien järjestäjiin.

1975 oli juhlavuosi, jolloin Turun Linnassa vietettiin 22.2. kuoron 60-vuotisjuhlia ja samalla kuoron vuosijuhlaa. Mielenkiintoinen kokemus osui vuoteen 1976, jolloin ravintolalakon takia vuosijuhla jouduttiin improvisoimaan harjoitushuoneeseen. Mutta mukavaa oli. Eikä sovi vähätellä vuoden 1977 Marina Palacessa pidettyä juhlaa, jolloin Naisten Kerho lahjoitti kuorolle Israelin matkaa varten 15 000 mk. Lisäksi Antti Jääskeläisen ”klapikaupan” kautta saatiin 1800 markkaa. Ja jatkoa seurasi seuraavana vuonna 11,2, pidetyssä juhlassa. Rahaa tuli eri lahjoittajilta 6500 mk mm. muotokuvia varten.

1. tenori järjesti vuoden 1979 onnistuneet juhlat, jolloin juhlittiin kuoron 65-vuotistaivalta. Useat kvartetit lauloivat, ylistettiin naisia ja eikä suotta. Rahaa kuoron tilille tuli 10 000 mk.

1980-luku

Sen aloitti 2. basson järjestämät juhlat. Seuraavana vuonna 1981 ykköstenori järjesti hyvähenkiset juhlat uusituissa tiloissa. Ja sitten juhlittiin 2. tenorin johdolla laulaen ja soittaen. Osallistujia oli vain liian vähän. Vuonna 1984 illan teemana oli ”Omena” kakkosbassojen toimesta.

Vuosi 1985 meni kuorolta 70-vuotisjuhlien ja erilaisten suurprojektien merkeissä. 1. basson järjestämässä vuosijuhlassa vuonna 1986 teemana oli Meri ja merenkulku. Sandels ja hänen ystävänsä juhlivat 2. tenorin toimesta vuonna 1987. 1988 1. tenoreiden Aslak Smaukka. 11.2.1989 kakkosbassot toivat julki Napakympin ja matkailun.

1990-luku

  • 1990 1. basso teemana Savonlinnan Oopperajuhlat.
  • 1991 kuoron 75-vuotijuhlallisuudet.
  • 1992 vuosijuhla 8.2. – ohjelman kera.
  • 1993 Juhlat pidettiin.
  • 1994 Kuoro keskittyi 80-vuotisjuhlakaareen – käytiin helmikuussa Pariisissa.
  • 1995 Edelliseen liittyen juhlakonsertti 11.2. konserttisalissa ja juhlakokous salilla.
  • 1996 (10.2.) kakkosbasso järjesti vuosijuhlan.
  • 1997 (8.2.) järjestäjänä 1 basso.
  • 1998 Vuosijuhlasta ei merkintöjä.
  • 1999 (12.2.) järjestäjänä 2. basso.

Uusi vuosituhat eli 2000

  • 12.2.2000 järjestäjänä 2.basso aiheena Millenium-juhlakantaatti (videoitu).
  • 10.2.2001 järjestäjänä 1. basso.
  • 2002 vuosijuhla järjestettiin (ei merkintöjä).
  • 8.2.2003 vuosijuhlan järjesti ykköstenori teemalla Loreley ja oravanäytelmä.
  • 14.2.2004 kakkosbasson järjestämänä teemalla ”Kuoron pukeutuminen kautta aikain.”
  • 11.2.2005 ykkösbasson järjestämä vuosijuhla.
  • 11.2.2006 kakkostenorin ratkiriemukas vuosijuhla. 
  • 11.2.2007 ykköstenorin järjestämänä.
  • 9.2.2008 2.basson järjestämä vuosijuhla ”Iiger, tiger” (videoitu).
  • 7.2.2009 1.basson järjestämä vuosijuhla.
  • 2010 kakkostenorin järjestämänä.
  • 3.3.2011 vuosijuhla 1. tenorin järjestämänä.
  • 3.3.2012 vuosijuhla 2.basson järjestämän teemalla ”totinen paikka”.
  • Vuonna 2013 vuosijuhlan järjesti 1. basso. Lavalla oli maailmankuuluja taiteilijoita, mm. Elvis.
  • Vuonna 2014 vuosijuhlan järjesti 2. tenori. Perustettiin kuoro nimeltä Laulun Ystävät.
  • Vuonna 2015 vuosijuhlaa ei järjestetty. Juhlittiin satavuotista taivalta konserttisalissa ja Turun linnassa.
  • 13.2.2016 vuosijuhla järjestäjänä 1. tenori ja teemana Kullervo. Juhla, on ollut yksi LY:n historian parhaista. Kuorolaisille ja tukijoukoille selvisi illan aikana, miten rakas teos on Kalevala ja miten Kullervolle käy hänen syntymästä kuolemaan saakka. Ilta asetti paineita kakkosbassolle – seuraavan juhlan järjestäjille.
  • Vuoden 2016 iltaan osui myös kuoron uuden laulusalin 25-vuotisjuhlallisuudet. Illan aikana saatiin kuulla ja nähdä, mikä merkitys on yhteisillä ponnistuksilla. Meillä on toinen hieno oma koti. Siitä kiitos näissä talkoissa mukana olleille naisille ja miehille.
Kuoron pukukavalkadia vuosijuhlassa 2004. Järjestäjänä kakkosbasso. 

Saunakohtaus vuosijuhlassa 2011
Ykköstenorien järjestämä saunakohtaus vuosijuhlassa 2011.

Vuoden 2012 vuosijuhlassa vieraili mm. "Elvis".

Vuodet 2017–2021

10.2.2017 kakkosbasso syventyi Suomen historiaan käsittelemällä vuoden 2017 tapahtumia Suomessa, maailmalla yleensä ja LY:ssä koulumuotoisesti. Kaikki pääsivät luokalta odottamaan vuotta 2018.

10.2.2018 ykkösbasson laulajaveljet antoivat Sonores-kvartetille mahdollisuuden pitää 30-vuotisjuhlakonsertin. Siitä heille kiitos. Totta kai illan aikana syömisen, juomisen ja palkitsemisten lisäksi ykkösbassolaiset esittivät omaa ohjelmaansa.

16.2.2019 kakkostenorit keskittyivät pienryhmälaulantaan. Illan aikana saatiinkin kuulla, miten lauletaan oikein pienissä porukoissa.

29.2.2020 vuosijuhlassa ykköstenorit haalivat kuoroon uusia jäseniä ja monta laulutaitoista miestä kuoroon saatiinkin. Tällä samalla teemalla vuonna 2012 kakkosbassolaiset olivat olleet  haalimassa laulajia, mutta pyrkijöistä osa oli vielä vaippaiässä tai muuten epäkelpoja LY:n rivistöön.

"Musiikkilautakunta" hyväksymässä uusia laulajia vuoden 2020 sananmukaisesti "merkillisessä" vuosijuhlassa.  


Tullaan vuoteen 2021 eli koronavuosi kakkoseen. Miten käy vuosijuhlalle? Järjestelyvastuussa on kakkosbasso. Ehdotuksia ja epävirallisia suunnitelmia on tehty. Varmaa on, ettei vuosijuhlaa voida järjestää helmi–maaliskuussa, ehkei koko keväänä. Mutta teemaksi on ajateltu viime vuonna väliin jäänyt kunniapuheenjohtaja Hannu Merikallion muisteluilta, johon voidaan kytkeä muitakin muisteloja yhdessäolon merkeissä.

Kaiken kaikkiaan on todettava, että vuosijuhlat ovat oleellinen osa kuoron toimintaa. Juhlien aikana voidaan huomata, miten monipuolisia laulajia kuorosta löytyy. Miehet osaavat laulaa, mutta myös näytellä. Juhlien osalta on aina ollut pientä kilpailua. Paremmaksi on laitettava joka kerta. Joskus on siinä onnistuttu, joskus ei. Mutta parastaan miehet ovat laittaneet joka kerta. Tilaisuudessa palkitaan ja muistetaan kuorolaisia monin eri tavoin – yksi tärkeä hetki monelle kuorolaiselle.

Herkko Rautakorpi
2. basso/LY




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti