Mieskuoro Laulun Ystävien ylistystä Vapulle yli 100 vuoden ajalta

Turun Sanomista löytyy ilmoitus 30.4.1918: Mieskuoro L.Y. harjoitus tänään kello 6 illalla Rautatieläisyhdistyksen huoneistossa. "Huom.! VAPPULAULU. (UA)3100."
Tähän Laulun Ystävien vappulaulutapahtuman syntyyn on uskominen, kun on nähnyt TS:n ilmoituksen ja kuullut kuoron perustajajäsenen äänitallenteita. Niissä miehet kertovat innokkaina tavasta, miten osa kuorolaisista otti Vapun vastaan vuonna 1918 Petreliuksen puistossa.

Puistossa

Laulujen esiintymispaikaksi oli valittu Petreliuksen puisto, joka oli keväisin suosittu ulkoilualue. Vappulaulujen täsmäharjoitus pidettiin sovittuun aikaan vappuaattona ja vappupäivänä 1.5.1918 laulettiin kevääseen sopivaa mieskuoromusiikkia – Hannikaisen Kevätsointuja tai Franz Abtin Kesäaamu, läsnä oleville naisille serenadina G.A. Härtelin Sua tervehdin ja luonnolle sekä isänmaalle Emil Genezin Metsänhartaus. Laulajille tärkeintä oli yhdessäolo ja laulamisen riemu. Iloisempi elämänasenne olikin tarpeen – elettiinhän Suomessa epävakaata aikaa. Se näkyi mm. LY:n toiminnassa siten, ettei vuonna 1918 pidetty yhtään kuoron varsinaista konserttia.

Vanhan Yliopiston portailla torin kulmalla ja johtaja vaihtui

Vapun laulut saivat suosiota ja niinpä siirryttiin keskikaupungille vuonna 1920 Hotelli Phoenixin portaille, Tiloissa toimi myös Turun yliopisto. Paikka oli otollinen sekä laulajille että monisatapäiselle yleisölle. Ohjelmistoon oli harjoiteltu uusia lauluja ja niinpä paikalla olevat saivat kuulla monipuolista, lähinnä suomalaista, mieskuoromusiikkia.

Kevään 1919 vappuesiintymisessä sattui tapahtuma, jota ei voi ohittaa ja jolla oli vaikutusta Laulun Ystävien elämään. Kuoroa johti vielä tirehtööri Walfrid Wahlroos. Rivilaulajana lauloi mies nimeltä Ilmari Kalkkinen. Hänet tiedettiin jo silloin vaikuttavaksi kuoromieheksi, mieheksi, josta tuli yksi keskeinen henkilö suomalaisessa mieskuoroelämässä.

Kustaa Suominen – yksi kuoron perustajajäsenistä kertoo tehdyssä haastattelussa:

Olimme laulamassa vappuaamuna Yliopiston portailla. Yksi kuorolaisista, Immu Kalkkinen, kysyi Wallulta, saisiko hänkin johtaa. Luvan saatuaan Immu tuli kuoron eteen. Immu näytti johtajan taitonsa. Miehet pitivät Immun tyylistä. Olikohan siinä syy, että Wallu halusi jättää meidän kuoromme? Niin siinä kuitenkin kävi.

Muurin varjossa

Vappulauluissa ja muissakin LY:n esityksissä siirryttiin Ilmari Kalkkisen aikaan. Vappuna laulettiin hotellin edessä niin kauan kun rakennus oli pystyssä. Yliopiston purkamisen myötä siirryttiin kohti Taidemuseon mäkeä. Paikka löytyi museon edessä olevan kivimuurin katveesta – laulullisesti hyvä paikka kuuluvuutta ajatellen. Kuoron vuosikertomuksista ilmenee, että vappulauluista oli tullut yksi pysyvä traditio LY:n toiminnassa. Johtajat ovat vaihtuneet useaan otteeseen, mutta vapun sanoma on pysynyt samana. Ilmari Kalkkisen lisäksi tahtia ovat kuorolle antaneet muurin edessä mm. Pentti Kärkkäinen, Kaarlo Soini, Pauli Viljanen, Esko Solasaari ja Jarmo Kokkonen.

Taidemuseon portailla

Neljäs vaihe esiintymispaikan suhteen on 1980-luvulta, jolloin kuoron vappulaulut siirrettiin Taidemuseon portaille. Lauluperinne on pysynyt lähes samana – tutut laulut lauletaan vakavalla ilmeellä, kuten mieskuorossa on tapana. Viime vuosikymmeninä ovat tutuksi tulleet taiteellisista johtajista Pekka Salminen, Juhani Kortekangas, Märt Krell, Timo Lehtovaara, Juha Järvinen ja naisellisena lisänä Kristina Raudanen. Lisän esiintymiseen ovat antaneet juonto-osuudet ja muutamana vuonna jo maskotiksi tullut koira omalla sooloesiintymisellään. Perinteeseen on tullut mukaan Aurajoki-kierros, joka alkaa Vähätorilta ja päättyy Paavon patsaalle.

Juhlavuosi 2018

Vuosi 2018 oli Laulun Ystäville merkittävä vappulaulujen osalta. Oli kulunut 100 vuotta siitä, kun kuoro viritti ensimmäiset vappulaulunsa Petreliuksen puistossa. Kuoron perinteisissä tapahtumissa Vapun vastaanotto on vanhin. Lähes samaan ikään pääsee vuonna 1922 LY:n aloittama Uudenvuodenvastaanotto Tuomiokirkon portailla. Vuodesta 1962 kaupungin toiveesta Laulun Ystävät ovat vahvistaneet yhteislaulua Joulurauhan julistuksen yhteydessä.

Laulun Ystävien juhlavuoden vappuohjelmistosta löytyi samoja lauluja, mitä laulettiin sata vuotta sitten. Tunnuslaulut ovat muuttuneet Laulu laulusta Laulun Ystäviin. Aihepiiri ei poikkea vanhasta – lauletaan keväälle, naisille, jalojuomalle ja isänmaalle. Johtajina olivat juhlavuonna Juha Järvinen, Pekka Salminen ja Kristina Raudanen.

Koronavuosi 2020

Nyt eletään vuotta 2020. Se on vuosi, joka jää mieleen monella eri tavalla myös LY:n laulajille. Nyt ei kiivetä Taidemuseon mäelle lauluja laulamaan. Syynä ei ole protesti eikä unohtaminen – syynä on KORONA (koronapeli on muuten Latvian kansallispeli – ei virus). Tämä harmillinen pöpö on vallannut koko maapallon, samalla myös Taidemuseon edustan. Mutta ei syytä huoleen - Reima Orvasto hoitaa laulut taivaallisten kanavien kautta maailmalle. Siis sittenkin LY laulaa vappuna todella suurelle yleisölle. Koira vain puuttuu – ellei Reima laita omia koiriaan laulamaan.

Historian kirjoja selatessa huomaa, että Mieskuoro Laulun Ystäville vappulaulut ovat olleet tärkeitä alusta alkaen. Vapun viettoon on liittynyt monia erilaisia tapahtumia eli laulajat eivät ole vain laulaneet, vaan myös ”juhlineet”. Tämä ns. vappukaronkka toteutettiin viimeksi 2010 vaihteessa, jolloin osa laulajista seuralaisineen siirtyi LY:n salille ”vappulounaalle” eli nauttimaan omia ja naapurin eväitä. Ajat ovat muuttuneet ja laulajat haluavat nauttia jossain muualla vapun tunnelmista.

Joitakin poimintoja vanhoilta ajoilta

Toinen monia muistoja LY:lle kertonut laulajaveli oli Allan Saari. Hän kertoi Yrjö Wirtasen haastattelussa seuraavaa:

Tietysti vappulaulut ovat tärkeä osa LY:n toimintaa Joinakin vuosina oli niin kylmää, että lauloimme karvalakit päässä, joskin osalla laulajista oli ylioppilaslakit. Hienoja hetkiä olivat konsertin jälkeiset karonkat. Parhaiten on jäänyt mieleeni yksi vappuaamun konserttia seurannut karonkka. Torin nurkalla pohdimme, minne mennään karonkkaa pitämään. Osa veljistä meni Aschanin kahvilaan ja osa Yliopiston juhlasaliin. Lehden Väinö, kuoron huumorimiehiä, järjesteli tapahtumaa. Hän ohjasi meidät Yliopiston juhlasaliin, jossa sitten lauloimme ”kansainväliselle yleisölle”. Paikalla oli nimittäin saksalaisia, jotka kiitokseksi lauluistamme maksoivat osan laskustamme. Väinö puhui myös portsarin puolesta, joka sai peräti 50 markkaa. Tämä vappuaamun karonkka oli ensimmäinen yleinen karonkka.

Vuonna 1925 pidettiin ”kassan kartuttamiseksi” vapunpäivän päivätanssiaiset Palokuntatalossa. Vuonna 1926 toimeenpantiin yhdessä Turun Amatööriorkesterin kanssa kahvitanssiaiset , myös Palokuntatalossa. Ja rahaa tuli, kuten oli tarkoituskin. Näiden tapahtumien pääjärjestäjinä olivat LY:n naiset, jotka tällä tavoin halusivat auttaa kuoroa taloudellisella tuella. Esimerkkinä voidaan mainita, että vuonna 1949 naiset lahjoittivat vapputempauksensa yhteydessä 50 000 mk määräten ne liitettäväksi omakotirahastoon.
Kun lukee kuoron toimintakertomuksia sen alkuajoista lähtien, jokaisen vuoden kohdalla mainitaan vappulaulamiset ja monta kertaa sanoin ”perinteinen vapunpäivän tapahtuma pidettiin …”

Karonkkaperinne ja tanssiaiset ovat kadonneet, samoin kokoontumiset ”LY:n vappulounaalle”. Mukaan tuli Hermannien aloittama laulava vappupromenadi Aurajoen rannalla. Nykyään mukana ovat kaikki halukkaat laulajat. Matka Vähätorilta Paavon patsaalle on hieno lisä Taidemuseomäen esiintymiselle ja näin ylläpitää LY:n vappuperinnettä laulaen ja iloiten. Tätä perinnettä ei lopeta korona eikä muutkaan vastoinkäymiset. Siitä pitävät huolta LY:n kaikki laulajat ja kannustava ystävien joukko.

12.4.2020 Herkko Rautakorpi