maanantai 22. joulukuuta 2014

Mieskuoro Laulun Ystävät ja joulurauhan julistus Vanhan Raatihuoneen torilla


”Kyll monet Laulun Ystävistä on ollut mukana joulurauhan julistuksessa laulamassa yleisön joukossa varmaan aina, kun on paikalle päästy. Mutt’ vasta sitten kuorolaiset saivat sitä näyttävyyttä, kun kaupungin herrat pyysivät koko kuoroa laulamaan esilaulajaksi. Se oli merkittävä tapaus”. (Kuorolaisten haastattelusta vuodelta 1979).

Aivan yksin ei kuoron tarvitse tätä Turun kaupungin järjestämää perinnettä tehdä. Mukana on mm.  YLE, Laivaston Soittokunta ja tuhansittain ihmisiä läheltä ja kaukaa.
Kuoro, yleisö, radio ja televisio valmiina joulurauhan julistukseen.
Turussa ensimmäinen joulurauha julistettiin 1320-luvulla. Tämä tilaisuus kuului osana maamme lainsäädäntöä. Perinne on jatkunut lähes katkeamattomana tavalla tai toisella. Vain sodat ovat estäneen tämän kauniin perinteen toteuttamisen. Joulurauhaa ei ole julistettu Isovihan, Suomen sodan, Suomen itsenäistymisvuoden eikä talvisotavuoden jouluina.


Soittokunnista mainitaan, että vuonna 1826 musiikista vastasi venäläinen soittokunta ja vuonna 1924 Porin Rykmentin soittokunta. Nykyään Laivaston Soittokunta musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilaisen johdolla huolehtii laulujen säestyksestä ja juhlistaa tilaisuutta soittamalla Porilaisten marssin.

Tilaisuudessa lauletaan yhteislauluina virsi Jumala ompi linnamme sekä Maamme-laulu. Vuodesta 1989 saakka laulun ensimmäinen säkeistö on laulettu myös ruotsiksi. Viime vuosina kuoro on lämmittänyt yleisöä joillakin joululauluilla. Kuvassa kuoro vuonna 2010 johtajanaan Markku Paalanen.
Sanonta ”Jos ei hatusta, niin sitten hartioilta” - lähinnä ruotsinkieliset sanat näin.




Kansliapäällikkö Jouko K. Lehmusto julistaa joulurauhan alkaneeksi.
Joulurauhaa on voitu kuunnella radion kautta aina vuodesta 1935. Vuonna 1962 Turun kaupunki halusi vahvistaa yhteislauluja pyytämällä Mieskuoro Laulun Ystävät mukaan. Tämä kunniatehtävä on yksi merkittävimmistä ja rakkaimmista tapahtumista, joihin jokainen kuorolainen haluaa osallistua. Vuonna 2013 kuoroa johtaa Juha Järvinen.

Osallistumisinto varmaan kasvoi entisestään vuonna 1983, jolloin tilaisuus televisioitiin ensimmäisen kerran. Eturivin paikoista on aina ollut kysyntää, mutta varsinkin nyt television mukaantulon myötä.

Alkuaan esityskieli oli silloinen Suomen virallinen kieli eli ruotsi. Vuonna 1711 saivat paikalla olleet kuulla joulurauhan julistuksen myös suomeksi. Ohjelmaan on kuulunut mm. virsilaulua, sotilasoittokunnan soittoa ja Maamme-laulu. Viimeksimainitun ensimmäinen säkeistö on laulettu ruotsiksi vuodesta 1989.

LY julkaisi Joulurauhaa -CD-levyn vuonna 2003. 
Jouluaattona ennen joulurauhan julistusta voidaan television välityksellä hiljentyä jouluun Ekumenisessa joulujulistuksessa. Tämä kaunis tapa otettiin ohjelmaan vuonna 1994.

Mikä vielä yhdistää LY:n ja joulurauhan julistuksen toisiinsa? Se on vuonna 1956 valmistunut pergamentti, johon taiteilija Tauno Torpo on jäljentänyt joulurauhan julistustekstin. Kyseinen taiteilija on myös tehnyt muotokuvia LY vaikuttajasta sekä elävöittänyt piirroskuvillaan kuoron julkaisuja.

Tuomiokirkon kellon lyöntien myötä ja seuraavin laulun sanoin (joka löytyy myös kuoron levyltä) Mieskuoro Laulun Ystävät toivottaa hyvää ja rauhallista joulua kaikille laulun ystäville.


”Kuule kuin kellojen malmi kaikuen kumajaa.
Kirkosta joulun psalmi, taivohon kohoaa.
Rauha ja siunaus mielihin saa.
Viestinä joulun soikaa kellot yli maan.”

@Herkko Rautakorpi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti